Kirjoittanut
Tuoreessa kirjassaan Isäksi ensi kertaa (WSOY 2012) lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen puhuu isän tärkeydestä lapselle. Hän toteaa, että isän merkityksestä ja avioliitosta puhuminen on tänä päivänä usein tulenarkaa, koska se mielletään naisten tasa-arvon tai seksuaalivähemmistöjen polkemiseksi.
Sinkkonen paljastaa oman näkökulmansa: Tahdon kannustaa liiton solmivia pariskuntia pitämään huolta liitostaan ja ponnistelemaan sen säilyttämiseksi. Lapsi voi kehittyä hienosti monenlaisissa perheissä ja ympäristöissä, mutta yhdessä viihtyvät ja toisiaan rakastavat äiti ja isä ovat lapsen kannalta hyväksi havaittu ja käytännössä koeteltu yhdistelmä.
Jari Sinkkonen viittaa muun muassa tutkimukseen, jossa havaittiin, että isän sitoutuminen ja läsnäolo olivat yhteydessä poikien vähäisempiin käytösongelmiin ja tyttöjen vähäisempiin tunne-elämän ongelmiin. Myös lasten kognitiiviseen kehitykseen läsnä olevalla isällä oli myönteinen vaikutus.
Toisessa tutkimuksessa puolestaan todettiin, että lapsilla oli sitä enemmän käytösongelmia, mitä vähemmän isä vietti aikaa heidän kanssaan. Tämä tosin päti vain niihin tapauksiin, joissa isällä ei ollut antisosiaalista käytöstä. ”Lapsen on parempi kasvaa ilman juopottelevaa ja väkivaltaista isää kuin hänen kanssaan”, Sinkkonen huomauttaa.
Jari Sinkkosen mukaan nyky-Suomessa ongelmana on kuitenkin pikemminkin määrä kuin laatu: ”Isyyttä ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi. Kun miehet saataisiin ensin pysymään perheissään ja lastensa luona, voitaisiin alkaa tarkastella vähitellen suorituksen laatua. Arkinen realiteetti on valitettavasti yhä liian usein se, että isät häviävät työputkeen tai kokevat perheeseen ja lapsiin sitoutumisen niin raskaana, että vaihtavat maisemaa”, Sinkkonen kirjoittaa.
